Perjantaina lähti aamulla jalat alta.
Ensimmäinen muistikuva oli että kävelin ovelle ja kurotin kohti kahvaa avatakseni oven.
Seuraavassa muistikuvassa katsoin kattoa selälläni lattialla.
En ole vielä koskaan ennen pyörtynyt. Tai en tiedä oliko tämäkään kunnollinen pyörtyminen, koska tunsin kaiken mentyä pimeäksi miten lysähdin maahan. Tosin se tuntui hiukan epätodelliselta.
Aika kovaa kai sitten lysähdin, sillä häntäluuni on ollut koko viikonlopun kipeä.
Kävin tänään terveydenhoitajaa jututtamassa tästä.
Nyt sitten tiedetään mistä se johtui: alhaisesta verenpaineesta.
Ja ensiapuna kulkee repun taskussa aski salmiakkeja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Voi mun babya!
Muista pitää ne salmiakit yöpöydälläkin,
ettet nouse liian nopeasti ylös...
*halii*
Voi sinua,onneksi ei kuitenkaan ollut tuon vaarallisempi vika syynä pyörtymiseen. Kiva lääkekin siihen, noita ottaisin muutaman mielelläni.
Opettele nousemaan ylös tuolista, sängystä, sohvalta yms H-I-T-A-A-S-T-I. Mutta jotain positiivistakin asiassa on: saa syödä salmiakkia ja lakua (sekin on hyvä) ja kuulemma on sydämelle parempi matala kuin korkea verenpaine, eli elää pidempään. Ellei tömpsähdä häntäluulleen usein ;-) Terveisin nimimerkki matala verenpaine itselläkin
Hallatar:
Ne kulkee mukana koulussakin.
Savisuti:
Muttakun mä en ees tykkää (paljon) tosta salmiakista, mitä mulla on. Ois ees suklaata. :D
No, ei kai lääkkeet koskaan ole hyviä. Täytyy ostaa salmiakkinalleja ens kerralla.
Volgansieni:
Haa, lakukin siis käy! Sitä vaan ei passaa liikaa syödä : D. Käy muuten vähän hupsusti.
[Tietoisku:]
Luin että niillä, joilla on matala verenpaine, palelevat usein kädet ja jalat, varsinkin talvisin.
Lähetä kommentti