"Minä, Kuu ja Tähdet."

Blogini nimi tuli eräästä ajatuksesta tässä muutama päivä sitten.
Ja sen jälkeisestä keskustelusta parhaan ystäväni kanssa, joka meni suunnilleen näin:

Minä: "Kävin äsken katolla."
Hän: "Varmaan hienon näköistä siellä."
Minä: "Sun pitää tulla mun mukaan joskus."
Minä: "Minä, tähdet ja kuu oltiin kaikki jotenkin sumuverhon päässä toisistamme ja kaikki hyvin yksinäisiä. Yksinäisyydessään surullisia. "


Tähän vaikuttimena saattoi olla myös uuden äidinkielenopettajamme tunnilla soittama Tuomari Nurmion "Kurjuuden kuningas", jossa lauletaan "sä olet yksin yksinäinen, mä olen yksin yksinäinen, mä olen onnen kerjäläinen, kurjuuden kuningas...".


Oisin ottanut kuvia sumuisesta kuusta, mutta peritty kameranrääpäleeni söi samantien ulkona sisäänlaittamani patterit käynnistäessään itseään. Taisivat olla jo muutenkin lopussa.

Kirpeässä pakkasessa en viitsinyt enää uudelleen lähteä raahaamaan kameranjalkaa alas, vaihtamaan pattereita jo toistamiseen ja tulemaan takaisin ulos.