En kirjoittele nyt paljon, kun on muutto kesken.
Tämä menikin vähän hassusti, kun ensin oli hupi ja sitten työ.
(Käytiin Enkelin kanssa Lintsillä.)
perjantai 27. kesäkuuta 2008
Muuttotauko
En kirjoittele nyt paljon, kun on muutto kesken.
Tämä menikin vähän hassusti, kun ensin oli hupi ja sitten työ.
(Käytiin Enkelin kanssa Lintsillä.)
maanantai 16. kesäkuuta 2008
VALINTA ON TAPAHTUNUT!
MINÄ PÄÄSIN!
Sinne pääsi vain neljä kaksoistutkintoa suorittamaan ja MINÄ PÄÄSIN!
Olen ihan sekaisin onnesta!
Sinne pääsi vain neljä kaksoistutkintoa suorittamaan ja MINÄ PÄÄSIN!
Olen ihan sekaisin onnesta!
sunnuntai 15. kesäkuuta 2008
Ensimmäinen haaste: Kuusi toivetta
Toinen ainoista kommentoijistani, eli Savisuti, haastoi minut kirjaamaan kuusi toivetta.
- Toivon, että tulevat opiskeluvuodet, missä ikinä sitten ovatkaan, ovat paljon parempia kuin yhdeksän mennyttä vuotta.
- Toivon, että ne muutamat rakkaat ystäväni eivät unohda minua.
- Toivon, että saisin uuden sängyn! D: Edellinen narskuu ja rytisee enkä uskalla enää edes kääntyä öisin.
- Toivon, että saisin tyttömäiset kesäkengät. Jotku tennarit. Ettei pidä paljain jaloin mennä. Är.
- Toivon, että saisin jostain jonkinlaisen työn, että saisin rahaa.
- Toivon, ettei Amerikkaan tule samanlaista presindenttiä kuin .... No. Toivotaan maailmanrauhaa. Aina saa toivoa.
Ja haastan sitten toisen blogini kommentoijan, Hallatar-äitini!
- Toivon, että tulevat opiskeluvuodet, missä ikinä sitten ovatkaan, ovat paljon parempia kuin yhdeksän mennyttä vuotta.
- Toivon, että ne muutamat rakkaat ystäväni eivät unohda minua.
- Toivon, että saisin uuden sängyn! D: Edellinen narskuu ja rytisee enkä uskalla enää edes kääntyä öisin.
- Toivon, että saisin tyttömäiset kesäkengät. Jotku tennarit. Ettei pidä paljain jaloin mennä. Är.
- Toivon, että saisin jostain jonkinlaisen työn, että saisin rahaa.
- Toivon, ettei Amerikkaan tule samanlaista presindenttiä kuin .... No. Toivotaan maailmanrauhaa. Aina saa toivoa.
Ja haastan sitten toisen blogini kommentoijan, Hallatar-äitini!
Kuvallinen todistusaineisto: osa 1
Perjantaina minulla oli vähän tyl- siis öh, tekemättömyys-olo.
Koska tekemis-listassani oli "tee kollaasi", kaivoin leikekansioni esiin. Kansio oli laajentunut noin puolikkaan A4:sen kokoisesta paperikansiosta A4:sen kokoiseksi muovitaskuksi viimeksi, kun olin lisännyt matkailu-kuvastoista ottamiani sivun kokoisia kuvia.
Ja kun keksin, että voin laskea yhteen yksi + yksi + yksi ja saada tulokseksi yhden IIIISON asian, niin miksikäs ei!
(Laskutoimituksen selventäminen: Jokainen yksi kuvaa jotain tekemistä: "yksi" on tylsyyden poistaminen, "+ yksi" on kollaasin teko ja "+ yksi" huoneen teemoittaminen. Tulokseksi saatu yksi ISO on siis tuo seinäkollaasini, josta tuo kuva on. [Ja rajattu vielä, ei edes näy kaikkia reunoille laietettuja kuvia] Kysymys on siis monen kärpäsen - tai asian lyömisestä yhdellä iskulla.)
Eilinen
Eilen oli tyypillinen päivä. Sosiaalisempi kuin yleensä, mutta melko tavallinen minulle.
Heräsin tosiaan kuudelta. Aamupäivä tuntui hirveän pitkältä, kun oli herännyt niin aikaisin. Ehdin olla koneellakin. (Olen pitänyt kiinni lupauksestani olla pois tietokoneelta kahdeltatoista viiteen.)
Sitten lähdin kaupunkiin yhdeksi. Ajattelin mennä puolen bussilla, että ehdin varttia vaille jo torille. Hotkaisen ruokani äkkiä loppuun ja pinkaisin hakemaan laukun ja hypin pihalle pysäkille.
Odotin hetken ja katsoin sitten aikatauluun pysäkillä. Jahas. Kesäaikataulussa lukee, ettei bussi kulje tänään tänne. Kävelin sitten katua pitkin tien päähän toisen bussin pysäkille.
Odotin sitä bussia hetken ja menin sitten torille. Tekstasin ystävälleni Joelle että 'tulen hiukan myöhässä'. Torille päästyäni soitan hänelle. "No niin, möyhästyin minuutin, missä olet?"
Joe vastasi paniikissa että eikös me sovittukaan tapaamista KOLMEKSI? Nolona mutisin jotain siitä, miten ilmeisesti olin unohtanut kaiken koulussa oppimani jo, mukaanlukien kellon.
Viihdytin itseäni sitten kaksi tuntia kaupungilla, ennenkuin näkisin ystäväni. Kävelin kirjastoon vain huomatakseni, että se oli kiinni; vain lukusali oli auki. Siitä ei siis ollut mitään iloa ja käännyin takaisin. Kävelin takaisin keskustaan ja huomasin muistivihkoni laukussa. Ostin sitten kirjakaupasta kynän. Oli hiukan huvittavaa, kun naama virneessä lätkäisen yhen ainoan kynän tiskille. Myyjätär ottaa kynän ja piippaa sen viivakoodin koneelle ja varmistaa sen maksavan kolmekymmentäviisi senttiä. Annan neljäkymmentä senttiä hänelle ja saan viisi senttiä takaisin kuittauksen kanssa: "Meneekö näin vai tarviiko pussia?"
Menin sitten Lanunaukion penkille istumaan ja piirtelin ja kirjoitin miehestä, joka makasi toisella penkillä ja söi sipsejä mietteissään. Kesäteatteria mainostamaan tullut ryhmä tuli jakamaan esitteitä ja lauleli lauluja kahden kitaran säestyksellä.
Joe sitten tuli ja tapasimme ja lähdimme satunnaisesti kävelemään minne jalkamme kantoivat. Tosiaan kiertelimme ympäri kaupunkia; lanunaukiolta trion kulmalle, sieltä korttelin ympäri kirkon viereiselle suihkulähteelle, josta alas polulle, jota kuljimme lyseon koululle saakka, sitten paavolan citymarkettiin ja sieltä vielä sen parkkipaikan tien toisella puolella olevalle penkeille. Noin kolme tuntia me höpötettiin toisemme kanssa.
Sitten jäin yksin odottamaan bussia. Poistelin kännykästä lähetettyjä viestejä ja astuin bussiin kun huomasin sen tulevan pysäkille. Ensimmäisen pysäkin jälkeen bussi kääntyikin ihan väärään suuntaan. Kysyin paniikkini peittäen takana istuvalta naiselta, mikäs tämän bussin numero nyt olikaan. Jäin seuraavalla pysäkillä pois ja jouduin kävelemään kotiin sieltä.
Ei siinä muuten oisi mitään valittamista ollutkaan, oli ihan kiva kävellä, mutta kun laukussa olleet ostokset painoivat ja laukku alkoi hiertää olkaa.
Kotiin tultuani sain sitten lillua kolmekymmentäviisi minuuttia kuumassa suihkussa, jonka jälkeen seuraava kylpyhuoneeseen astunut kokee ilmeisen kuuman ja märän tunteen ilman kosteudesta, jonka jälkeen vessapaperikin tuntuu märältä.
Tälläisiä päiväni yleensä ovat. Satunnaisia möhläyksiä ja niiden seurauksia, satunnaisia iloja ja ystävien piristäviä juttuja.
Kuten että "nolottavin kuolinsyy olisi varmaan jäädä Puksujunan alle".
Heräsin tosiaan kuudelta. Aamupäivä tuntui hirveän pitkältä, kun oli herännyt niin aikaisin. Ehdin olla koneellakin. (Olen pitänyt kiinni lupauksestani olla pois tietokoneelta kahdeltatoista viiteen.)
Sitten lähdin kaupunkiin yhdeksi. Ajattelin mennä puolen bussilla, että ehdin varttia vaille jo torille. Hotkaisen ruokani äkkiä loppuun ja pinkaisin hakemaan laukun ja hypin pihalle pysäkille.
Odotin hetken ja katsoin sitten aikatauluun pysäkillä. Jahas. Kesäaikataulussa lukee, ettei bussi kulje tänään tänne. Kävelin sitten katua pitkin tien päähän toisen bussin pysäkille.
Odotin sitä bussia hetken ja menin sitten torille. Tekstasin ystävälleni Joelle että 'tulen hiukan myöhässä'. Torille päästyäni soitan hänelle. "No niin, möyhästyin minuutin, missä olet?"
Joe vastasi paniikissa että eikös me sovittukaan tapaamista KOLMEKSI? Nolona mutisin jotain siitä, miten ilmeisesti olin unohtanut kaiken koulussa oppimani jo, mukaanlukien kellon.
Viihdytin itseäni sitten kaksi tuntia kaupungilla, ennenkuin näkisin ystäväni. Kävelin kirjastoon vain huomatakseni, että se oli kiinni; vain lukusali oli auki. Siitä ei siis ollut mitään iloa ja käännyin takaisin. Kävelin takaisin keskustaan ja huomasin muistivihkoni laukussa. Ostin sitten kirjakaupasta kynän. Oli hiukan huvittavaa, kun naama virneessä lätkäisen yhen ainoan kynän tiskille. Myyjätär ottaa kynän ja piippaa sen viivakoodin koneelle ja varmistaa sen maksavan kolmekymmentäviisi senttiä. Annan neljäkymmentä senttiä hänelle ja saan viisi senttiä takaisin kuittauksen kanssa: "Meneekö näin vai tarviiko pussia?"
Menin sitten Lanunaukion penkille istumaan ja piirtelin ja kirjoitin miehestä, joka makasi toisella penkillä ja söi sipsejä mietteissään. Kesäteatteria mainostamaan tullut ryhmä tuli jakamaan esitteitä ja lauleli lauluja kahden kitaran säestyksellä.
Joe sitten tuli ja tapasimme ja lähdimme satunnaisesti kävelemään minne jalkamme kantoivat. Tosiaan kiertelimme ympäri kaupunkia; lanunaukiolta trion kulmalle, sieltä korttelin ympäri kirkon viereiselle suihkulähteelle, josta alas polulle, jota kuljimme lyseon koululle saakka, sitten paavolan citymarkettiin ja sieltä vielä sen parkkipaikan tien toisella puolella olevalle penkeille. Noin kolme tuntia me höpötettiin toisemme kanssa.
Sitten jäin yksin odottamaan bussia. Poistelin kännykästä lähetettyjä viestejä ja astuin bussiin kun huomasin sen tulevan pysäkille. Ensimmäisen pysäkin jälkeen bussi kääntyikin ihan väärään suuntaan. Kysyin paniikkini peittäen takana istuvalta naiselta, mikäs tämän bussin numero nyt olikaan. Jäin seuraavalla pysäkillä pois ja jouduin kävelemään kotiin sieltä.
Ei siinä muuten oisi mitään valittamista ollutkaan, oli ihan kiva kävellä, mutta kun laukussa olleet ostokset painoivat ja laukku alkoi hiertää olkaa.
Kotiin tultuani sain sitten lillua kolmekymmentäviisi minuuttia kuumassa suihkussa, jonka jälkeen seuraava kylpyhuoneeseen astunut kokee ilmeisen kuuman ja märän tunteen ilman kosteudesta, jonka jälkeen vessapaperikin tuntuu märältä.
Tälläisiä päiväni yleensä ovat. Satunnaisia möhläyksiä ja niiden seurauksia, satunnaisia iloja ja ystävien piristäviä juttuja.
Kuten että "nolottavin kuolinsyy olisi varmaan jäädä Puksujunan alle".
Unirytmi
"Uni-mikä? Onks se joku biisi? Kuka sen esittää?"
Heräsin tänään yhdeltätoista.
Menin nukkumaan eilen illalla... - en edes tiedä milloin.
Heräsin eilen kuudelta ralliin lähtijöiden kolaamiseen.
Olin nukkunut neljä tuntia. Sain yhdeltä paikattua veljen housut, luin sitten tunnin kirjaa ja menin
sitten kahdelta nukkumaan.
Sitä edellisenä aamuna olin herännyt viideltä siihen että kutisin kaikkialta. Kun sain selkäni raavittua epäkutivaksi, nukahdin uudelleen, ja nukuin tukisti yhteentoista.
Ja kouluaikaan heräsin joka päivä kuuden ja puoli kuuden välillä.
Ja tapasin viimein ensimmäisen ihmisen, joka sanoi että minulla EI ole silmien aluset tummat. Yleensä kaikki sanovat päinvastaista.
Heräsin tänään yhdeltätoista.
Menin nukkumaan eilen illalla... - en edes tiedä milloin.
Heräsin eilen kuudelta ralliin lähtijöiden kolaamiseen.
Olin nukkunut neljä tuntia. Sain yhdeltä paikattua veljen housut, luin sitten tunnin kirjaa ja menin
sitten kahdelta nukkumaan.
Sitä edellisenä aamuna olin herännyt viideltä siihen että kutisin kaikkialta. Kun sain selkäni raavittua epäkutivaksi, nukahdin uudelleen, ja nukuin tukisti yhteentoista.
Ja kouluaikaan heräsin joka päivä kuuden ja puoli kuuden välillä.
Ja tapasin viimein ensimmäisen ihmisen, joka sanoi että minulla EI ole silmien aluset tummat. Yleensä kaikki sanovat päinvastaista.
perjantai 13. kesäkuuta 2008
No AI JAA.
Ei sitten saatukaan tietää että mihin päästään.
Oli ollut sählinkiä kuulemma ammattikouluissa et ne ei ollu saanu papereita lähetettyä. Jonkun opetushallituksen sivuille oli laitettu tiedote, että ammattikoululaiset saa tietää vasta maanantaina.
Eli jännitys jatkuu.
Lukiolaiset saivat jo tietää paikkansa.
Kuulemma jossain lukioissakin oli sählätty, ne, jotka eivät olisi päässeet kouluun arvosanoillaan, olivat listoilla, ja ne, jotka oisivat päässeet, puuttuivat listoilta.
Soitin uteliaana eräälle ystävälleni, mihin hän pääsi. Oli peräti toinen kerta kun juttelimme puhelimessa. Hän oli päässyt ensisijaisesti pyrkimäänsä lukioon. (Ja hänen äitinsä on opettaja toisessa lukiossa, joten hän tiesi kertoa hänen koulunsa sähläyksestä.)
Puhelun aikana tuli pari hämillistä hiljaista hetkeä, jolloin kumpikaan ei tiennyt mitä sanoa. Hymyilin vain. Harmi ettei hän nähnyt sitä. Hymyilin vielä puhelun jälkeenkin.
Ja nyt on aika sanaton olo.
Oli ollut sählinkiä kuulemma ammattikouluissa et ne ei ollu saanu papereita lähetettyä. Jonkun opetushallituksen sivuille oli laitettu tiedote, että ammattikoululaiset saa tietää vasta maanantaina.
Eli jännitys jatkuu.
Lukiolaiset saivat jo tietää paikkansa.
Kuulemma jossain lukioissakin oli sählätty, ne, jotka eivät olisi päässeet kouluun arvosanoillaan, olivat listoilla, ja ne, jotka oisivat päässeet, puuttuivat listoilta.
Soitin uteliaana eräälle ystävälleni, mihin hän pääsi. Oli peräti toinen kerta kun juttelimme puhelimessa. Hän oli päässyt ensisijaisesti pyrkimäänsä lukioon. (Ja hänen äitinsä on opettaja toisessa lukiossa, joten hän tiesi kertoa hänen koulunsa sähläyksestä.)
Puhelun aikana tuli pari hämillistä hiljaista hetkeä, jolloin kumpikaan ei tiennyt mitä sanoa. Hymyilin vain. Harmi ettei hän nähnyt sitä. Hymyilin vielä puhelun jälkeenkin.
Ja nyt on aika sanaton olo.
torstai 12. kesäkuuta 2008
Kotimatkan mietelmä
Muistatko sen päivän
Jolloin pilvet olivat pahvilavasteita
Miehet velliä
Ja ulvoimme sokeina paperikuuta?
Jolloin oksien muodostamasta raosta,
Joka oli sydämen muotoinen
Paistoi aurinko silmiisi?
Jokainen mustelma ja haavauma
Jokainen ilon kyynel ja mahavaiva
Yhtyivät yhteen suureen ilmavaivaan
Jota myös rakkaudeksi kutsutaan:
Sitä pidätellään,
Pinnistellen pidetään kiinni,
Ja kun se lopulta pääsee ilmaan
Se leviää kaikkialle.
Ajan myötä se katoaa tuuleen.
Jolloin pilvet olivat pahvilavasteita
Miehet velliä
Ja ulvoimme sokeina paperikuuta?
Jolloin oksien muodostamasta raosta,
Joka oli sydämen muotoinen
Paistoi aurinko silmiisi?
Jokainen mustelma ja haavauma
Jokainen ilon kyynel ja mahavaiva
Yhtyivät yhteen suureen ilmavaivaan
Jota myös rakkaudeksi kutsutaan:
Sitä pidätellään,
Pinnistellen pidetään kiinni,
Ja kun se lopulta pääsee ilmaan
Se leviää kaikkialle.
Ajan myötä se katoaa tuuleen.
tiistai 10. kesäkuuta 2008
Varsin mukavaa. <3
Olen niin iloinen, että meinasin aloittaa blogimerkinnän hymiöllä.
On ollut varsin mukava kaksipäiväinen.
Eilen sain tehtyä listan ja menin koneelta heti pois, kun kello oli 12.
Otin kitaran huvin vuoksi ja rämpyttelin sitä. Soittelin kaikkia mieleen tulleita bassokuvioita, jotka muistin. Isoveli kurkkasi oven raosta ja heitti että "soita paranoid". Kuuntelin hetken kappaletta ja tapailin hetken kitaralla. Sitten huusin isoveljen ovelle että "onko nyt hyvä?" ja soitin säkeistön Paranoidia hänelle.
Sitten piirtelin ja odotin, että paras ystäväni tulisi kylään. Rupesin piirtämään. Koska en ole piirtänyt pitkään aikaan, taitavuus on ilmeisesti kasaantunut ja purkautui piirustukseen varsin komeasta miehestä (laulamassa ilmeisesti karaokea mikkiin) johon olen hyvin tyytyväinen.
E sitten tuli, sateessa pyöräilleenä ihan läpimärkänä ja kerran jo sitten kuivuneena ja toi meidän erikoisen eli Fazerin Lontoon Rae-suklaalevyn, jonka me sitten söimme kahteen pekkaan murehtien erästä henkilöä. Sydänsuruihin auttaa aina suklaa. Varsinkin, jos sen saa syödä parhaan ystävän kanssa.
Sade taukosi illalla, joten lähdimme kävelylenkille. Tehtiin oikein pitkä kävelylenkki, ja mentiin kauppaan. Ostettiin E:n rahoilla karkkia. (Siitä hyvästä, että sanoin E:lle, että hän saa syödä sen pussillisen Pollyjään yksin, hän osti minulle Kinder-munan, pikkupussin Haribon hedelmäkarkkeja, vihreän Muumi-tikkarin ((Muumi-tikkarit ovat ainoat hyväksymäni muodot Muumeista. Ei niistä enää ikinä sen enempää. Piste)) ja Dove-patukan.) Sitten jatkettiin lenkkiä ja mentiin metsään korkealle ja löydettiin sieltä korkealta penkki. Istuttiin siihen ja katseltiin hienoa järvinäköalaa. No. Sen verran mitä sitä järveä niiden kerrostalojen takaa enää näki.
Sitten mentiin kotiin kun tuli äidiltä yhdeksältä viesti ja piti mennä saunaan, mutta loppujen lopuksi vain minä menin suihkuun. Saunakin oli jo kylmennyt kun meillä kesti niin kauan tulla takaisin. Ja me unohdettiin syödä iltapalaa. Mutta me syötiin illalla karkkeja. (Terveellistä, eikö?) Huomasimme että olin unohtanut syödä joululahjaksi saamani sydämen muotoisen rasiallisen sydänsuklaita. Söimme sen puoliksi.
Seuraavana aamuna meillä oli pientä kränää (Minä huusin "ARGH!" ja marssin toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Sen sitä saa kun on kaksi itsepäistä kaverusta.) mutta kun menimme kaupunkiin, meillä oli kivaa. Kävimme Sokoksessa etsimässä E:lle mekkoa ja sitten menimme hakemaan ylioppilasvalokuvat liikkeestä. Tapasimme siellä erään nukkeilija-ystäväni, joka liittyi seuraamme tunniksi, että pääsisi avokkinsa päästessä töistä hänen kyydissään sitten kotiin. Valokuvat haettuamme menimme kirpputorille. Ihan hinguin päästä kirpputorille.
Tein pikkurahalla taas loistavia löytöjä, ja ihan omanlaisiani vaatteita. Vihreä tekstillinen kangasvyö, mustat housut, valkoinen röyhelöpaita, korkkarisandaalit (olivat vain euron joten otin ne, ne ovat lisäksi uskomattoman sopivat!), maastokuvioinen verkkotoppi, musta halterneck ja ruskea toppi. Ja vain seitsemällä ja puolella eurolla. Mutten löytänyt kuin yhden ainoan ponin, sekin feikki, tai ainakin sellainen, millaista en halunnut; liian pieni ja kovaa muovia, ei kääntyvää päätä. Täytyy mennä toiselle kirpparille etsimään.
Sitten menimme kirjastoon ja löysin löydettävien cd:iden listalta kaksi. Kolmas sattui mukaan vahingossa, sitäkin olin etsinyt mutta unohtanut laittaa listalle. Lainasin myös Terry Pratchettin kirjan, koska E:n mielestä hänen kirjansa ovat vain niin loistavia. E tarjosi minulle aterian Thai-ravintolassa. Se oli niin hyvää, yhtä hyvää kuin silloinkin, kun eräs toinen ystäväni oli juuri siellä samaisessa paikassa kerran tarjonnut minulle aterian.
Ja kotiin tullessani äiti teki meille iltaherkuksi suklaamoussea. Nam.
Ainoaksi huonoksi puoleksi näistä kahdesta päivästä sanoisin sen, että... astuin jossain vaiheessa koiranläjään.
On ollut varsin mukava kaksipäiväinen.
Eilen sain tehtyä listan ja menin koneelta heti pois, kun kello oli 12.
Otin kitaran huvin vuoksi ja rämpyttelin sitä. Soittelin kaikkia mieleen tulleita bassokuvioita, jotka muistin. Isoveli kurkkasi oven raosta ja heitti että "soita paranoid". Kuuntelin hetken kappaletta ja tapailin hetken kitaralla. Sitten huusin isoveljen ovelle että "onko nyt hyvä?" ja soitin säkeistön Paranoidia hänelle.
Sitten piirtelin ja odotin, että paras ystäväni tulisi kylään. Rupesin piirtämään. Koska en ole piirtänyt pitkään aikaan, taitavuus on ilmeisesti kasaantunut ja purkautui piirustukseen varsin komeasta miehestä (laulamassa ilmeisesti karaokea mikkiin) johon olen hyvin tyytyväinen.
E sitten tuli, sateessa pyöräilleenä ihan läpimärkänä ja kerran jo sitten kuivuneena ja toi meidän erikoisen eli Fazerin Lontoon Rae-suklaalevyn, jonka me sitten söimme kahteen pekkaan murehtien erästä henkilöä. Sydänsuruihin auttaa aina suklaa. Varsinkin, jos sen saa syödä parhaan ystävän kanssa.
Sade taukosi illalla, joten lähdimme kävelylenkille. Tehtiin oikein pitkä kävelylenkki, ja mentiin kauppaan. Ostettiin E:n rahoilla karkkia. (Siitä hyvästä, että sanoin E:lle, että hän saa syödä sen pussillisen Pollyjään yksin, hän osti minulle Kinder-munan, pikkupussin Haribon hedelmäkarkkeja, vihreän Muumi-tikkarin ((Muumi-tikkarit ovat ainoat hyväksymäni muodot Muumeista. Ei niistä enää ikinä sen enempää. Piste)) ja Dove-patukan.) Sitten jatkettiin lenkkiä ja mentiin metsään korkealle ja löydettiin sieltä korkealta penkki. Istuttiin siihen ja katseltiin hienoa järvinäköalaa. No. Sen verran mitä sitä järveä niiden kerrostalojen takaa enää näki.
Sitten mentiin kotiin kun tuli äidiltä yhdeksältä viesti ja piti mennä saunaan, mutta loppujen lopuksi vain minä menin suihkuun. Saunakin oli jo kylmennyt kun meillä kesti niin kauan tulla takaisin. Ja me unohdettiin syödä iltapalaa. Mutta me syötiin illalla karkkeja. (Terveellistä, eikö?) Huomasimme että olin unohtanut syödä joululahjaksi saamani sydämen muotoisen rasiallisen sydänsuklaita. Söimme sen puoliksi.
Seuraavana aamuna meillä oli pientä kränää (Minä huusin "ARGH!" ja marssin toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Sen sitä saa kun on kaksi itsepäistä kaverusta.) mutta kun menimme kaupunkiin, meillä oli kivaa. Kävimme Sokoksessa etsimässä E:lle mekkoa ja sitten menimme hakemaan ylioppilasvalokuvat liikkeestä. Tapasimme siellä erään nukkeilija-ystäväni, joka liittyi seuraamme tunniksi, että pääsisi avokkinsa päästessä töistä hänen kyydissään sitten kotiin. Valokuvat haettuamme menimme kirpputorille. Ihan hinguin päästä kirpputorille.
Tein pikkurahalla taas loistavia löytöjä, ja ihan omanlaisiani vaatteita. Vihreä tekstillinen kangasvyö, mustat housut, valkoinen röyhelöpaita, korkkarisandaalit (olivat vain euron joten otin ne, ne ovat lisäksi uskomattoman sopivat!), maastokuvioinen verkkotoppi, musta halterneck ja ruskea toppi. Ja vain seitsemällä ja puolella eurolla. Mutten löytänyt kuin yhden ainoan ponin, sekin feikki, tai ainakin sellainen, millaista en halunnut; liian pieni ja kovaa muovia, ei kääntyvää päätä. Täytyy mennä toiselle kirpparille etsimään.
Sitten menimme kirjastoon ja löysin löydettävien cd:iden listalta kaksi. Kolmas sattui mukaan vahingossa, sitäkin olin etsinyt mutta unohtanut laittaa listalle. Lainasin myös Terry Pratchettin kirjan, koska E:n mielestä hänen kirjansa ovat vain niin loistavia. E tarjosi minulle aterian Thai-ravintolassa. Se oli niin hyvää, yhtä hyvää kuin silloinkin, kun eräs toinen ystäväni oli juuri siellä samaisessa paikassa kerran tarjonnut minulle aterian.
Ja kotiin tullessani äiti teki meille iltaherkuksi suklaamoussea. Nam.
Ainoaksi huonoksi puoleksi näistä kahdesta päivästä sanoisin sen, että... astuin jossain vaiheessa koiranläjään.
maanantai 9. kesäkuuta 2008
Kesätekemistä
Koska 1. Minulla oli tylsää ja 2. Ärsyynnyin asialle niin, että päätin tehdä sille jotain, sain aikaiseksi tehtyä listan "T-sanan" varalle.
Elikkäs:
"IN CASE OF THE B-WORD IN THE SUMMER"
NO COMPUTERING ALLOWED DAILY FROM 12AM - 17PM
- Ole vesisotaa
- Kerää kivikokoelma
- Mene Perhepuistoon minigolffaamaan
- Vietä pukeutumispäiviä
- Kirjoita larppeja
- Keksi uusi tanssi
- Kirjoita novelli
- Kuvaa oma elokuva
- Kuvaa musiikkivideoita
- Tee kollaasi leikekansion sisällöstä [Tehty 130608]
- Keksi oma lautapeli
- Leivo pipareita
- Kirjoita näytelmä ja koita saada ihmisiä esittämään se (Kesäteatteria!)
- Kirjoita biisi ja soita se
- Askartele huoneeseen eri teemoja (esim. viidakko)
- Käy kirjastossa
- Ompele pukuja ja järjestä photoshootteja
- Aja pyörällä Launeen Mäkkärin Drive-iniin
- Juokse sateessa
- Telttaile - sytytä nuotio, nuku makuupussissa
- Keksi urheilulaji/peli
- Osta kirpparilta MLPeitä ja kunnosta ne
- Osta kirpparilta tuunattavia vaatteita
- Paina oma t-paita
- Järjestä teekutsut
- Ui paljon ja pelaa rantalenttistä
- Tee kaupunkisuunnistus
- Lue kirjaa puun alla ulkona
- Tee nukeille vaatteita
- Rakenna iso hiekkalinna
- Pelaa sulkapalloa
- Maalaa taulu
- Lue Potterit (+ katso ensimmäiset leffoina)
- Opettele soittamaan kitaraa
- Käy kalastamassa
- Opetttele kokkaamaan
- Piirrä sarjakuvaa
+ [150608]
- Pakkaa tavaroita muuttoa varten
- Kerää turhat tavarat ja vaatteet ö-mappiin ja myytäväksi
- Opettele tanssi
- Tuunaa vaatteita
- Tee jokin elektroninen - juttu.
Tässä tämänhetkinen listani. Ja tosiaan, aion koittaa pitää kiinni tuosta 'ei tietokoneilua 12-17 välillä'. Totesin, että tarvitsen sen tosiaan, koska muuten en saa mitään tehtyä.
Ehdottakaa lisää!
//Päivitetty 15.06. Lisätty kuvallinen todistusmateriaali ja lisää kohtia listaan
Elikkäs:
"IN CASE OF THE B-WORD IN THE SUMMER"
NO COMPUTERING ALLOWED DAILY FROM 12AM - 17PM
- Ole vesisotaa
- Kerää kivikokoelma
- Mene Perhepuistoon minigolffaamaan
- Vietä pukeutumispäiviä
- Kirjoita larppeja
- Keksi uusi tanssi
- Kirjoita novelli
- Kuvaa oma elokuva
- Kuvaa musiikkivideoita
- Keksi oma lautapeli
- Leivo pipareita
- Kirjoita näytelmä ja koita saada ihmisiä esittämään se (Kesäteatteria!)
- Kirjoita biisi ja soita se
- Askartele huoneeseen eri teemoja (esim. viidakko)
- Käy kirjastossa
- Ompele pukuja ja järjestä photoshootteja
- Aja pyörällä Launeen Mäkkärin Drive-iniin
- Juokse sateessa
- Telttaile - sytytä nuotio, nuku makuupussissa
- Keksi urheilulaji/peli
- Osta kirpparilta MLPeitä ja kunnosta ne
- Osta kirpparilta tuunattavia vaatteita
- Paina oma t-paita
- Järjestä teekutsut
- Ui paljon ja pelaa rantalenttistä
- Tee kaupunkisuunnistus
- Lue kirjaa puun alla ulkona
- Tee nukeille vaatteita
- Rakenna iso hiekkalinna
- Pelaa sulkapalloa
- Maalaa taulu
- Lue Potterit (+ katso ensimmäiset leffoina)
- Opettele soittamaan kitaraa
- Käy kalastamassa
- Opetttele kokkaamaan
- Piirrä sarjakuvaa
+ [150608]
- Pakkaa tavaroita muuttoa varten
- Kerää turhat tavarat ja vaatteet ö-mappiin ja myytäväksi
- Opettele tanssi
- Tuunaa vaatteita
- Tee jokin elektroninen - juttu.
Tässä tämänhetkinen listani. Ja tosiaan, aion koittaa pitää kiinni tuosta 'ei tietokoneilua 12-17 välillä'. Totesin, että tarvitsen sen tosiaan, koska muuten en saa mitään tehtyä.
Ehdottakaa lisää!
//Päivitetty 15.06. Lisätty kuvallinen todistusmateriaali ja lisää kohtia listaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
