Ystävä / Sattuu

On ystävä, johon olen vasta tutustunut, ja josta haluaisin pitää kiinni, tutustua häneen paremmin ja jatkaa ystävyyttämme.

Tuo ystävä ei ole samaa mieltä.

Olen tehnyt jotain pahaa häänelle, enkä ole tunnevammaisena tuntenut syyllisyyttä, tajunnut tekoani, joka tuli vanhasta tottumuksesta, tai tajunnut pyytää edes anteeksi.

"Eikö se itse tajua miten se kohtelee ystäviään?"
No kyllä minä tajuan. Olen minäkin ihminen. Pohjimmiltani.

Ja kun tajuaminen muuttuu alitajuntaan tallennetusta havainnosta oikeaksi todelliseksi tilanteeksi, syntyy itkua. Paikoitellen jopa tunteita. Vihaisuutta ja syyllisyyttä itseään kohtaan.

Mutta mikä on sellainen ystävä, jolta menettäminen pelossa menee pyytämään hetkeä anteeksipyyntöä varten, joka vastaa takaisin tylysti, törkeyksiä tai on kuin ei kuulisikaan sinua?

Sellainen, joka on joskus on laittanut minulle sängyn ja aamupalaa suorastaan sisarellisesti hymyillen, joka ei halua vastata edes yksinkertaiseen kysymykseen tietokoneen asetuksista. Joka on syy siihen, että kolmannen kerran meinaa itkettää tunnilla.


Anteeksi.